Must on tullu shoppailuHullu
"Rakkaus. Hulluus. Toivo. Ikuinen ilo."
(Arundhati Roy: Joutavuuksien jumala)
Sulhojen metsastyskausi on julistettu jatkuneeksi jalleen. Minusta tuli tanaan shoppailuhullu laheisen torin tavarapaljouden keskeskella ja kulutin kokonaiset 10 dollaria. Tuolla jarisyttavalla summalla ostettuihin (onnea tuoviin -norsut karsat ylhaalla-)muovipusseihin mahtui kaksi paitaa, kalastajahousut, vihko ja lentopostikirjekuoria. Taalla Cambodiassa melkein kaikki hinnat ilmoitetaan ensin dollareina (In God we trust) ja sitten vasta paikallisena valuuttana, rieleina. Kavimme iltapaivalla rahaa vaihtamassa ja mukaani pankista sain vain dollareita, kun rieleita paikaista ei loytynyt. Kummaa touhua kaikki tyyni.
Tama Phnoem Penh vaikuttaa oikein viihtyisalta paikalta. Taaltakin loytyy uusia rakennuksia, kuten hotelleita ja kauppoja, mutta silti keskella kaupunkia voi nahda mustuneet lampaat kavelemassa jalkoihinsa matkanvarrelta tarttuneet narut jaloissaan ja pikkukojujen pitajat myymassa hedelmiaan, puoli-ilmaista tupakkaa (25 centtia aski, koita nut siina sitten lopettaa..) ja muuta pikkuroinaa. Ainakaan lampaita kadulla, ei Vietnamin suurkaupungeissa vastaan tullut.
Parasta tassa paivassa on se, etta paasin kayttamaan ensimmaista kertaa viime kesan jalkeen aurinkorasvaa! Taalla on kuuma, vaikka paikalliset valittavatkin kevatkauden viileydesta..
Markkinoilta mukaan tulikin uusia kesavaatteita ja on se nyt hienoa pukea (keisarinnan) uudet vaatteet paalle jouluaattona. Vaikka taytyy tunnustaa, etta otinkin pienen varaslahdon ja kalastajahousut roikkuvat jalassa tallakin hetkella.
Eilen oli sellainen olo, etta sosiaalisuuteni oli loytanyt tiensa tyhjioon. Ei tehnyt mieli olla yksin, mutten loytanyt istestani kykya kommunikoida edes omien sisarteni seurassa. Tytot keskustelivat elaman synnyista syvista ja itsella oli lahinna olo lahtea kirkuen juoksemaan jonnekin paamaarattomasti ja kauas. Peppuni pysyi kuitenkin kiinni tuolissa kuin liimattuna ja paatin lahtea tanaan yksinaiselle vaellukselleseni. Niinkaan ei kuitenkaan tapahtunut, koska sosiaalisuuteni paatti palata takaisin viettamaan aikaa kanssain Cambodiassa.
Taalla (kuten Vietnamissakin) olisi mahdollista kokeilla jos minkamoista huumetta. Kadulla tarjotaan kaikkea mahdollista kannabiksesta oopiumiin. Ensin tietysti myydaan zippoja. Toisaalta paansa voi halutessaan sekoittaa ilmaiseksikin: Katsoa ymparilleen ja huumautua elamasta..
Valitsemamme -No problem- guesthouse sijaitsee jarven rannalla ja ravintolan terassilta voisi vaikkapa uittaa jalkojaan vedessa, jos iltaisin juhliva (mies)vaki ei kavisi kuseskelemassa terassilta suoraan peilikuvalleen. Majapaikan tyontekija poitsu lupasi opettaa valkoiselle suomitytolle (kind of) footbackin peluuta. Lupasin hostellin omistajalle Hue:ssa, etten mene Suomeen ennenkuin saan pidettya sulkisysteemia ilmassa 15 kertaa perakkain, sen putoamatta valissa maahan. Herra Mix itse oli elamansa aikana saanut enimmillaan 12 perakkain. Turhaa siis odottaa paasevansa Suomeen viela aikoihin ,jos ikina.
"Kaikki on ihmisluonnolle mahdollista."
(Arundhati Roy: Joutavuuksien jumala)
PS. Joutavuuksien jumala on ehdottomasti lukemisen arvoinen teos!
(Arundhati Roy: Joutavuuksien jumala)
Sulhojen metsastyskausi on julistettu jatkuneeksi jalleen. Minusta tuli tanaan shoppailuhullu laheisen torin tavarapaljouden keskeskella ja kulutin kokonaiset 10 dollaria. Tuolla jarisyttavalla summalla ostettuihin (onnea tuoviin -norsut karsat ylhaalla-)muovipusseihin mahtui kaksi paitaa, kalastajahousut, vihko ja lentopostikirjekuoria. Taalla Cambodiassa melkein kaikki hinnat ilmoitetaan ensin dollareina (In God we trust) ja sitten vasta paikallisena valuuttana, rieleina. Kavimme iltapaivalla rahaa vaihtamassa ja mukaani pankista sain vain dollareita, kun rieleita paikaista ei loytynyt. Kummaa touhua kaikki tyyni.
Tama Phnoem Penh vaikuttaa oikein viihtyisalta paikalta. Taaltakin loytyy uusia rakennuksia, kuten hotelleita ja kauppoja, mutta silti keskella kaupunkia voi nahda mustuneet lampaat kavelemassa jalkoihinsa matkanvarrelta tarttuneet narut jaloissaan ja pikkukojujen pitajat myymassa hedelmiaan, puoli-ilmaista tupakkaa (25 centtia aski, koita nut siina sitten lopettaa..) ja muuta pikkuroinaa. Ainakaan lampaita kadulla, ei Vietnamin suurkaupungeissa vastaan tullut.
Parasta tassa paivassa on se, etta paasin kayttamaan ensimmaista kertaa viime kesan jalkeen aurinkorasvaa! Taalla on kuuma, vaikka paikalliset valittavatkin kevatkauden viileydesta..
Markkinoilta mukaan tulikin uusia kesavaatteita ja on se nyt hienoa pukea (keisarinnan) uudet vaatteet paalle jouluaattona. Vaikka taytyy tunnustaa, etta otinkin pienen varaslahdon ja kalastajahousut roikkuvat jalassa tallakin hetkella.
Eilen oli sellainen olo, etta sosiaalisuuteni oli loytanyt tiensa tyhjioon. Ei tehnyt mieli olla yksin, mutten loytanyt istestani kykya kommunikoida edes omien sisarteni seurassa. Tytot keskustelivat elaman synnyista syvista ja itsella oli lahinna olo lahtea kirkuen juoksemaan jonnekin paamaarattomasti ja kauas. Peppuni pysyi kuitenkin kiinni tuolissa kuin liimattuna ja paatin lahtea tanaan yksinaiselle vaellukselleseni. Niinkaan ei kuitenkaan tapahtunut, koska sosiaalisuuteni paatti palata takaisin viettamaan aikaa kanssain Cambodiassa.
Taalla (kuten Vietnamissakin) olisi mahdollista kokeilla jos minkamoista huumetta. Kadulla tarjotaan kaikkea mahdollista kannabiksesta oopiumiin. Ensin tietysti myydaan zippoja. Toisaalta paansa voi halutessaan sekoittaa ilmaiseksikin: Katsoa ymparilleen ja huumautua elamasta..
Valitsemamme -No problem- guesthouse sijaitsee jarven rannalla ja ravintolan terassilta voisi vaikkapa uittaa jalkojaan vedessa, jos iltaisin juhliva (mies)vaki ei kavisi kuseskelemassa terassilta suoraan peilikuvalleen. Majapaikan tyontekija poitsu lupasi opettaa valkoiselle suomitytolle (kind of) footbackin peluuta. Lupasin hostellin omistajalle Hue:ssa, etten mene Suomeen ennenkuin saan pidettya sulkisysteemia ilmassa 15 kertaa perakkain, sen putoamatta valissa maahan. Herra Mix itse oli elamansa aikana saanut enimmillaan 12 perakkain. Turhaa siis odottaa paasevansa Suomeen viela aikoihin ,jos ikina.
"Kaikki on ihmisluonnolle mahdollista."
(Arundhati Roy: Joutavuuksien jumala)
PS. Joutavuuksien jumala on ehdottomasti lukemisen arvoinen teos!
posted by heidi-maria at 7:00 AM
2 Comments:
Hyvää Joulua sinne kauas teidän poppoolle.
Täällä Suomessa parhaillaan nenä meinaa jäätyä. En ole aikoihin tutustunut lelukauppojen tarjontaan, mutta nyt joulun alla olen todennut, ettei lapset multa ainakaan mitään leluja saa.. mielummin sitten jotain rakennusainetta mielikuvitukselle.
Tänään kaupassa, pahimmassa ruuhkassa ihmiset eivät näyttäneet iloitsevan joulusta. Jos olisi ollut hieman enemmän pokkaa, olisin laulaa lurautellut joululauluja koko shoppailujen ja jonottamisen ajan. :)
Nyt tavarat kasaan ja nokka kohti mökkiä ja aatonaaton joulusaunaa.
Reilun kuukauden päästä sitten jo nähdäänkin.
Halauksin,
Anni
Tänään on pipariakka löytänyt itselleen ukon ja possukin näytti heidän perässään tallustavan. Toinen moinen tirisee uunissa ja huomenna pääsee maistamaan, toisin kuin eräissä perheissä maistajaiset on kait vähän aikaisemmin kuin aattona? ;)
Täällä on kaunista. Puiden rungotkin on lumesta valkeat. Hiljaisuus. Huomenna meidän koko tieltä sammutetaan katuvalot ja päästään nauttimaan jouluillasta kynttilänloisteessa. Laitan sinulle kynttilän ulos myös palamaan. Ystävyyden liekki se vaikka olkoon :)
Tunnelmallista ja rauhallista joulua rakas!
Post a Comment
<< Home